Ihmisoikeudet. Nyt!

Ihmisoikeuksien toteutumisen tulee olla globaalisti jaettu yhteinen päämäärä. Niiden tulee toteutua käytännössä, kaikkien maailman valtioiden ja kansalaisten tukemina - ei vain paperilla.

Ihmisoikeuksien toteutumisen valvontaa pitää vahvistaa ja epäkohtia nostaa vahvemmin esiin. YK:n lisäksi myös kansalaisjärjestöjen rooli tässä työssä on olennainen.

Ketään ei saa syrjiä henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi. Tällaisia ominaisuuksia ovat esim. sukupuoli, etninen alkuperä, seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen ja vammaisuus.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon käsitteet käytäntöön sovellettuina - lainsäädännössä, yhteiskunnan rakenteissa ja järjestelmissä sekä ihmisten arkielämässä ja asenteissa - ovat reilun ja oikeudenmukaisen maailman perusta.

Lisää globaalia yhteisvastuuta. Suomen tulee nostaa kehitysapu YK:n esittämään 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Kehitysapua on kohdennettava erityisesti naisille ja lapsille.

Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia poliittiseen päätöksentekoon on parannettava. Tätä edistää mm. läpinäkyvyyden lisääminen kunnallisessa ja valtiollisessa politiikassa (esim. hyödyntämällä tietoverkkoja paremmin). Neuvoa antavat kansanäänestykset, asukastoiminnan ja kaupunginosatoiminnan tukeminen, paikallisten asukkaiden kuulemistilaisuudet ja kansalaisaloitteet kunniaan.

Toimivat peruspalvelut kaikille kansalaisille. Vammaisten, mielenterveyskuntoutujien, ikääntyneiden ja lasten osalta palveluja tulee kehittää jatkuvan leikkaamisen sijaan.

Perheiden hyvinvointia tuettava!

Perheiden ja lasten hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt 90-luvun laman jälkeen. Myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet.

Lasten luokkayhteiskunta on purettava tukemalla erityisesti heikoimmissa olosuhteissa eläviä lapsiperheitä. Pienintä vanhempainpäivärahaa, lapsilisiä ja elatustukea tulee korottaa. Raha ei kaikkia ongelmia ratkaise, tarvitaan myös muunlaista tukea ja toimivia palveluja.

Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tulee jakaa tasan molempien vanhempien työnantajien kesken. Tämä edistää naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla sekä helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista niin naisten kuin miestenkin osalta. Mös miehet saavat lapsia, eivät vain naiset!

Köyhyyden sukupuolittuminen purettava!

Vihreiden naisten tavoitteena on köyhyyden naisistumiskierteen purkaminen. Sitä varten tulee tehdä köyhyyspaketti seuraavalla hallituskaudella. Yhdyn tähän täydestä sydämestäni.

Köyhyyden sukupuolittuneisuudesta Suomessa kertoo se, että yksinhuoltajat (joista suurin osa on naisia), eläkeläisnaiset (jotka saavat keskimäärin 2/3 vähemmän eläkettä kuin miehet) ja vähimmäispäivärahalla elävät vanhemmat ovat taloudellisesti erittäin heikossa asemassa.

Köyhyyden sukupuolittuminen liittyy naisten eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla, työelämän rakenteiden ja kotitöiden sukupuolittuneisuuteen. Globaalissa mittakaavassa naisten heikommat kouluttautumismahdollisuudet ylläpitävät köyhyyden naisistumista.

Ei unohdeta myöskään työelämän ulkopuolelle jääneitä, yksinäisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia miehiä.

Lapsissa on tulevaisuus!

Lasten ja nuorten ääni paremmin kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapsia ja nuoria tulee kuunnella nykyistä enemmän, he eivät ole vain hallinnon ja hallinnan objekteja.

Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsille.

Politiikanteon tulee olla tulevaisuuteen suuntautuvaa, kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Kuunnellaan siis myös lapsia ja nuoria. He jatkavat täällä meidän jälkeemme.

Eläkööt erilaiset perhemuodot!

Maailma on täynnä erilaisia perheitä - heteroydinperheitä, uusperheitä, yksinhuoltajaperheitä, lapsettomia pariskuntia, kahden naisen tai kahden miehen sekä heidän lastensa muodostamia perheitä, yhteishuoltajien muodostamia perheitä...

Kaikkia perhemuotoja tulee arvostaa ja kohdella yhdenvertaisesti. Tämä tulee huomioida myös lainsäädännössä. Sosiaalisten vanhempien tulee saada lainsäädännöllisesti samat oikeudet kuin biologisten vanhempien. Rekisteröidyssä parisuhteessa eläville pitää mahdollistaa perheen sisäinen adoptio.

Sensitiivisyyttä erilaisia perhemuotoja kohtaan tulee ylipäätään lisätä yhteiskunnassa ja erilaisuus tehtävä näkyvämmäksi myös hyvinvointipalveluissa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemassa paljon parannettavaa!

Avioliittolaki tulisi tehdä neutraaliksi siten, ettei se koske vain miestä ja naista, vaan myös samaa sukupuolta olevia. Sateenkaariperheiden asemaa tulee parantaa lainsäädännöllisesti ja mahdollistaa perheen sisäinen adoptio sekä taata myös sosiaalisen vanhemman tapaamisoikeudet erotapauksissa.

Niin samaa sukupuolta olevien vanhempien kuin erilaisten uusperheidenkin osalta myös useamman kuin kahden juridisen vanhemman järjestelmä puoltaisi paikkaansa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvän koulutuksen ja tiedotuksen lisääminen yhteiskunnan eri sektoreilla, kouluissa, päivähoidossa, terveydenhuollossa jne. on avain yhdenvertaisempaan kohteluun. (Toteutan tätä omalta osaltani mm. luennoimalla valmistuville kätilöille sateenkaariperheistä ja heidän tarpeistaan sekä odotuksistaan.)

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjimiseen työelämässä puututtava.

Elävästä ja monimuotoisesta kulttuurista elämänlaatua!

Kulttuuripalvelujen tasapuolinen saatavuus on turvattava. Valtion on tuettava kuntia riittävästi, jotta palveluja ei tarvitse jatkuvasti heikentää. Elävä kulttuuri tekee myös asuinalueista houkuttelevampia ja elinvoimaisempia.

Taiteilijat tarvitsevat riittävän toimeentulon, soittajat soppaa. Kulttuurin harjoittamiseen niin ammattina kuin harrastuksena on oltava riittävästi mahdollisuuksia. Kulttuuri tarvitsee myös sopivat puitteet - tiloja ei voi koko ajan supistaa. Myös kulttuurivientiin kannattaa panostaa entistä enemmän.

Kulttuuri yhdistää ihmisiä. Se on kokonaisvaltainen asia - sillä on myös sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Tulevaisuuden Suomi on entistä monikulttuurisempi. Valtakulttuurin ja vähemmistökulttuurien kohtaamiselle lisää mahdollisuuksia. Monikulttuurisia taideprojekteja ja etnisten vähemmistöjen edustajien osallistumista omien kulttuuriensa lisäksi myös valtakulttuuriin on tuettava. Ei unohdeta myöskään kotoperäisten vähemmistöjemme * romanien ja saamelaisten - kulttuurien säilymistä ja aseman parantamista valtakulttuurissa.

Reilumpaa maahanmuuttaja- ja pakolaispolitiikkaa!

Maahanmuuttajat ovat Suomelle voimavara.

Maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille on parannettava. Kieli- ja kotoutumiskoulutuksen lisääminen ja sen laadun parantaminen/valvominen sekä myönteinen asennoituminen maahanmuuttajiin ovat avaintekijöitä. Maahanmuuttajien elämäntilanteet ja syyt muuttaa omasta maastaan ovat yksilöllisiä. Otetaan massaratkaisujen sijaan tavoitteeksi yksilöllisten opinpolkujen ja mahdollisuuksien tarjoaminen.

Pakolaisten kohteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turvapaikan hakijoita on kohdeltava inhimillisemmin ja vainon käsitettä tulee laajentaa (esim. sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen voi olla vainon syy).

Euroopan Unionin alueelle tulee luoda pikaisesti selkeät ja yhtenäiset säännöt turvapaikan hakemisessa.

Vastuullista koulutuspolitiikkaa!

Maksuton, laadukas ja tasa-arvoinen koulutus kuuluu kaikille. Ei lukukausimaksuja myöskään EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Opintorahaa on pikaisesti korotettava 15 prosentilla. Opintojen lainapainotteisuus tai opintojen hidastuminen välttämättömyyden pakosta tehtävän palkkatyön vuoksi ei ole kestävää koulutuspolitiikkaa.

Opettaja-opiskelija -suhde kuntoon, jotta opiskelijat saavat riittävästi opetusta sekä ohjausta ja opettajat jaksaisivat työssään paremmin.

Tilat ja opetus- ja työtavat esteettömiksi.

Akateemisille pätkätyöläisille parempi turva. Apurahatutkijat on saatava sosiaaliturvan ja eläkkeiden piiriin erillislailla. Apurahatutkijoilla on myös oltava oikeus työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen.

Yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä vuosina 2008-2011 Tiede- ja teknologianeuvoston ehdotuksen mukaisesti 50 miljoonalla eurolla vuosittain.

Korkeakoulujen valmiuksia vastaanottaa ulkomaalaisia opiskelijoita on parannettava. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden mahdollisuuksia hakea ja saada apurahoja tulisi lisätä. Kotimaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden mahdollisuuksia lähteä ulkomaille tuettava.